surupuku

Tänään oli siis isomummini hautajaiset. ♥

Ja tässä asu. Bleiseri on kokoa 38, mutta ylin nappi menee kiinni ja voin käyttää samaa joskus jos tarve tulee. Löytyi Fidasta 6 eurolla. Kuten myös löysin sieltä rypytyshihallisen pitkän trikoopaidan ja mustat korkkarit. Mamaliciousin suorat mustat housut löytyi siis jo kaapista valmiina. Muuten meinasi vaatteiden kanssa tulla ahdinko, mutta onneksi asia ratkesi. (ja eihän ne vaatteet se pääasia ole hautajaisissa vaikka toki ei voi ihan missä vaan mustassa lähteä.)

Neuvolasta terveisiä

Kaikki erinomaisesti :)

Painoa tullut 183g/vko, eli edelleen ollaan 400g lähtöpainosta miinuksella.
Sf-mitta menee vielä melkein keskikäyrillä eli oli 26.5.
Hb 118, RR 119/72, pissat puhtaat
♥-äänet oli +136, terkkari yritti kuunnella hieman kauemmin vaihtelua, mutta masuasukki monotti aika näyttävästi anturia päin.

Huomenna alkaapi työt :)

Kesäiltoja ja hautajaisstressiä

Sieltä se kovaa vauhtia tulee, kesä. Tänään käytiin tutustumassa paikalliseen uimarantaan, pienen kiertolenkin kautta kun navi ohjasi meidät vähän väärälle suunnalle (takaisin keskustaan :D). Meillä oli fiksuna katuosoite katsottuna ja ajateltiin että helppo nakki, mutta jostain kumman syystä se oikea katu olikin eri niminen kuin mitä kartalta katsottuna näytti. Löydettiin kuitenkin perille. Mun olis tehnyt mieli heittää talviturkki (oli jo bikinit alla siltä varalta), mutta J ei malttanut tällä erää kauempaa rannalla olla, käveltiin vain rantaviivaa vähän matkaa ja takaisin. Nilkkoja kahluuttaen ei vesi tuntunut kamalan kylmältäkään, tietysti kun on tottunut meriveden kylmyyteen. Huomenna olisi suunnitelmissa suunnata tuonne rannalle ottamaan vähäksi aikaa aurinkoa (jos sää sallii). Sitä ennen onkin neuvolakäynti ja eipä kauaa ehditä rannalla lojua, kun on suunnattava kotiin valmistautumaan ja ajelemaan kohti kirkkoa ja hautajaisia.

Niistä hautajaisista olenkin saanut stressin aikaiseksi. Vaikka aikaa oli ruhtinaalliset kaksi viikkoa, niin vaatestressi jäi viime tippaan kun kuvittelin että kaapista löytyy sopivaa päälle. Vaan kuvittelinpa väärin: löytyi vain yksi musta yläosa, vähän isompaa kokoa oleva kauluspaita jossa siinäkään ei napit menneet kiristymättä kiinni nätisti. Joten tänään oli suunnattava ostoksille ja tieni vei Fidaan, josta löytyikin yllättävän helposti tarvitsemani! Marssin mustien vaatteiden rekin luo, napsin sieltä 10 paitaa sovitukseen ja niistä onnekseni sopi pitkähihainen trikoo jossa on semmoiset rypytyshihat ja musta Hennesin bleiseri (kokoa 38 joten sopii varmaan tulevaisuudessakin päälle). Kenkähyllyltä löysin sopivat korkkarit kolmannella sovittamalla! Saa vaan nähdä kuinka tuo kävely noilla onnistuu, ei onneksi ole mitkään piikkikorot mutta anyway voi olla haastavaa pitkän tauon jälkeen. J:lle löysin tummemman krakan ja niitäkin roikkua järjestyksessä parissa naulakossa. Kuinka helppoa shoppailua! Lisäksi muuta käyttöä varten löysin itselleni hopeiset kesäkengät jotka menee helposti sujauttaen jalkaan sekä mustan neuleboleron. Kaikki tämä kustansi ainoastaan 20 euroa, mikä oli huojennus tähän budjettiin. Housut multa löytyikin jo onneksi entuudestaan kaapista, Mamaliciousin suorat mustat juhlahousut. Hame tietysti olisi ollut naisellisempi, mutta sitä en viitsinyt lähteä metsästämään täältä tuppukaupungista, enkä hameista oikein pidäkään. :)Taidan siis lähteä silityspuuhiin tästä. Huomen illalla peti kutsuukin sitten nopeaa, kun lauantaina on aamuvuoro ja olisi mukava olla suht virkeänä myös sen jälkeen etenkin jos sää on lämmin.

Sillit (äidit) sumpussa

Tänään oli se kauan odotettu synnytysvalmennus. Nyt onkin kaikki valmennuskerrat käyty ja vaikka tätä kertaa odotettiin, niin oli aika pettymys omalla tavallaan. Odotin vähintään jotain videota tai vastaavaa. Paikalla oli synnäriltä kätilö puhumassa ja muutama äiti heitti kysymyksen ilmoille. That's it. Vaikka toisaalta itsellehän nämä asiat oli suht tuttuja jo, mutta J:n kannalta halusin mennä tuonne. Vaikka se alkuun vähän marisikin vastaan, yritti houkutella ennemmin lähtemään lenkille ja lopuksi totesi että samat asiat hän on "oppinut" jo dokkareista yms. Onneksi tosiaan netistä löytyy paljon esimerkiksi hienoja animaatioita, joista näkee myös syntymän kulun jos tuo tieto kiinnostaa äitiä tai isää. Meillä olikin juuri viikko sitten koulussa juttua valmennuksista ja nykyään niitä ei suositeltaisi pitämään luentomaisesti. Silti nämä valmennuskerrat on olleet kaikki pelkkää luentoa ja melkein pitäjän yksinpuhelua.

Toki tuolla tuli yksi hyödyllinen (ja ehkä vähän masentavakin) tieto. Taas näkee kuinka hyvin olen paikallisia uutisia lukenut. Synnärisairaalan lastenosasto+vauvateho menee kesällä täysremppaan homeongelman takia ja tämä siirtyy siksi aikaa samaan kerrokseen, jossa on synnyttäneiden vuodeosasto ja naistentaudit. Minne sinne ne meinaa mahduttaa, sitä vähän ihmettelen? Mutta uskon että täyttä tulee olemaan, toisaalta ärsyttää tuo tieto, mutta toisaalta ihan mukava tietää etukäteen ettei tule yllärinä. Heinäkuussa onkin sitten naistentaudeilla kesäsulku ja myös silloin synnyttäneiden puoli on varmasti aika täynnä.

Pieniä metsäretkiä

Viime viikko (ja mun loma) meni aika helteisissä olosuhteissa, lähinnä jumittaen läppärillä ja muutamat lenkit heittäen. Mitähän muuta mä tein? En oikeestaan mitään ihmeempiä. Elokuvia tuli myös katseltua eli maattua sohvalla. Eilen innostuin siivousurakoimaan ja imuroisessakin taisi mennä "vain" tunti (kyllä, mä saan kulutettua niinkin paljon 70 neliön imuroimiseen!). Hiki virtasi ja naama oli punainen, aivan kuin olisi keskellä kesää ollut kuumassa kuntosalissa rääkkitunnilla! Kaupan päälle lähdettiin vielä lenkkeilemään, kun ajattelin, että iltapäivästä olisi viileämpää kävellä, ketun marjat. :D 

Mutta täällä on aivan ihanat lenkkipolut. ♥ Ihanaa kun ei melkein keskellä kaupunkia tarvitse pitkälle lähteä löytääkseen vielä metsää! Voi vaan lähteä vaikka kymmeneksi minuutiksi kävelemään. Jos aikaa, kärsivällisyyttä ja kuntoa löytyy (mitä vielä mietin) tuolta samalta reitiltä pääsee uimalammelle, yhden tutun kertoman mukaan 15minuutissa, Google maps hieman "valehtelee" ja kertoo reitin kestoksi 25-30minuuttia. Mutta ei paha silti, meinasin jos lähtisi joku päivä tallustamaan vesipullo matkassa. Ja täällä toden totta ei uimarantoja kovin lähellä ole, muita kuin tuo! Kun on tottunut siihen, että meri on lähellä ja pääsee milloin vain melkeinpä mihin vain pulahtamaan. Täällä kun ei ole merta, on vain joki ja järvi jossain kauempana.

Mä niin tiedän mistä käyn napsimassa tänä kesänä mustikoita, kun en enää loppukesästä uskalla varmaan lähteä isoon metsään eksymään! Ellei mummot ehdi mua ennen. Noista kävyistä mulle tuli mieleen ne pienenä tehdyt käpylehmät :) Muistaako joku vielä semmosia? Nykyään lapsilla pitää olla hienoja pelejä ja vempeleitä, mutta silloin joskus käpylehmät (ja kaarnalaivat ynnä muut) oli vallan hauskoja!

Tänään oli siis yksi perehdytyspäivä ja lomailuni voi tavallaan jatkua viikonlopulle saakka ennen kuin varsinaisesti alkaa työrupeama. Sitä ennen onkin kalenterissa yhdet hautajaiset, synnytysvalmennus ja neuvola.

Vauva potkii jo PALJON ja melkein itse hytkyn sen mukana välillä! Maha on kuin täpötäyteen puhallettu ilmapallo (alla kuva viime lauantailta 29+0). Uimarengaskin on ikäväkseni kadonnut ympäriltäni. :o Nälkä ei oikein vieläkään ole yllättänyt, eli ei, en syö kahden edestä. Jo yhden edestä syömisessä on haastetta. Möyriminen tuntuu myös jo todella paljon ja välillä ihan ahistaakin tuo pönkääminen. Ja aivan kuin välillä tuntisi pikkuvarpaat läpi kun vatsaa sivelee, mutta veikkaan että on vain omaa kuvitelmaani :)

Nyt se on loppu

Iholla siis. Hyvästi Maria, Heli, Saara, Esin, Pia ja Sini. Hyvästi naiset, joiden elämää seurasin aamupalalla, joskus iltaisin ennen nukkumaanmenoa. Sarjan parissa tuli paljon mietittyä myös elämää. Lähinnä että elämä on sitä mitä siitä itse tekee. Ja miten sen ajattelee. Olisi hienoa nähdä useammin omassa elämässä niitä onnen hetkiä ja aiheita, kun monesti takertuu vain huonoihin asioihin.

Viimeiset itkut tuli tirautettua sarjan parissa, kun ihana pieni Fidel juoksi innolla omaan uuteen huoneeseen. Voi sitä pienen ihmisen riemua ja onnellisuutta! <3

www.rauhanranta.com

Flexi Bath

Jo aikaisemmin törmäsin tämmöiseen keksintöön ja nyt alkoi oikeasti kiinnostamaan. Meidän kylppäri/wc on melko pieni, kyllä siellä kylpeä mahtuu, mutta missäs säilytät ammetta? Pitäisi joka kerta kuivailla ja laittaa johonkin kaappiin säilytykseen.

Käyttökokemuksia tämmöisestä kokoontaittuvasta ammeesta? Miten tässä onnistuu ihan pienen vauvan kylvetys? Jo olemassa olevassa ammeessa kun olisi istuma-/makuutuki kiinteänä.

Kuvat lainattu: www.vaunuaitta.fi